Nykyään lähes kaikki tarvitsemamme tieto on käsiemme ulottuvilla. Voimme oppia lähes mitä vain, jos osaamme etsiä ohjeet. Ennen internetin kasvua nykyisiin mittasuhteisiinsa ihmisten tarvitsi opetella asioita ulkoa, koska tietolähde ei ollut aina saatavilla. Esimerkiksi lainatun kirjan olennaisimmat yksityiskohdat oli painettava mieleen huolella, koska muistin pettäessä tieto ei ollut palautuksen jälkeen enää kovin helposti saatavilla.

Nyt asia on toisin. Internetissä on enemmän tietoa kuin voimme koskaan opiskella ja se on käytännöllisesti katsoen aina saatavillamme. Melkein kaikilla on nykyään taskussaan puhelin, jolla pääsee käsiksi maailman suurimpaan tietovarastoon. Nykyään ongelma ei siis ole tiedon puuttuminen – ongelma on enemmänkin tiedon paljous. Miten löydät haluamasi tiedon kaiken muun tiedon seasta?

Halutun tiedon löytäminen on nykymaailmassa ehkä jopa tärkeämpää kuin tiedon muistaminen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tiedon pänttääminen on oppimisen hidaste. Tämän näkemyksen mukaan ulkoa opettelemiseen käytetty aika kannattaisi mieluumminkin hyödyntää tutkimalla tietolähteitä – jos tiedät, mistä Wikipedian artikkelista löytyy maapallon ympärysmitta, voit tarvittaessa käydä katsomassa sen Wikipediasta.

Usein tarvittavat tiedot puolestaan jäävät automaattisesti mieleen, sillä kertaus on opintojen äiti. Niinpä usein tarvittavaa tietoa ei tarvitse kaivaa netistä. Edellä esitelty näkökulma on ajatuksia herättävä. Emme luultavasti koskaan pääse eroon tiedon ulkoa opettelemisesta, mutta tiedon ulkoa opettelemisen tarve on kiistämättä pienentynyt.

Suurin osa tarvitsemastasi tiedosta löytyy siis internetistä ja internetin käyttäminen ilman hakukoneita olisi hyvin vaikeaa. Niinpä niitä kannattaa opetella käyttämään. Henkilö, joka osaa hakea tietoa tehokkaasti, säästää elämänsä aikana satoja ellei jopa tuhansia tunteja. Kun aikaa ei mene hukkaan, ehtii elämässään tehdä enemmän haluamiaan asioita. Niinpä suosittelen tutustumaan esimerkiksi Googlen edistyneeseen hakuominaisuuteen.

Tom Himanen
Share This